Nyt kun kiertueesta on puolet takana, niin on pakko tunnustaa, että alkaa jo olla ruisleipää ikävä. Olin jo valmis päästämään ystävälliset amerikkalaiset ravintoasioissa luokalta, mutta tässä kohtaa paukahti ehdot. Ruisleipää ei löydy mistään.
Ikävä on myös omaa rakasta sänkyäni. Olosuhteista en moiti amerikkalaisia, koska kysymys on omasta valinnastani. Neljän hengen huone on edullinen, mutta lievästi sanottuna rauhaton paikka nukkua. Edullisesta hinnasta seuraa kolmen miehen kovaääninen kuorsaus. Itse en ole onneksi kuullut kuorsaavani. Neljä kuorsausta olisi kyllä ehdottomasti liikaa.
Jussien kunniaksi on sanottava, että olosuhteista huolimatta ainuttakaan draamaa ei ole päivien aikana tullut ilmi. On tietysti joku saattanut mököttää, mutta ei ole sitä ääneen sanonut. Joustavaa ja joviaalia porukkaa.
En tunne täkäläisiä hotellien käytäntöjä, mutta hieman oudolta tuntuu, että neljälle miehelle sijataan kaksi parivuodetta ja kumpaankin vain yksi peitto. Mitä ihmettä näitten amerikkalaisten päässä liikkuu? Ja kun olemme käyneet vaatimassa lisää peitteitä, niin hymyilevät vain merkitsevästi. Ei ole ihme, että Amerikassa mieskuorolaulun sanotaan olevan vähän niinkuin homojen hommaa. Olen aina luullut, että amerikkalaiset olisivat nykyaikaisia, hävetkööt mokomatkin pervertikot.
Illalla kierreltiin katsomassa Broadwaytä, Madison Square Gardenia ja Empire State buildingiä. Komeita ovat talot kuin Pohjanmaalla, mutta valoja käytetään tuhlaillen.
Huomenna menemme käymään merimuseossa ja illalla viihdymme musikaalissa ennen omien koitosten alkamista.
Ikävä on myös omaa rakasta sänkyäni. Olosuhteista en moiti amerikkalaisia, koska kysymys on omasta valinnastani. Neljän hengen huone on edullinen, mutta lievästi sanottuna rauhaton paikka nukkua. Edullisesta hinnasta seuraa kolmen miehen kovaääninen kuorsaus. Itse en ole onneksi kuullut kuorsaavani. Neljä kuorsausta olisi kyllä ehdottomasti liikaa.
Jussien kunniaksi on sanottava, että olosuhteista huolimatta ainuttakaan draamaa ei ole päivien aikana tullut ilmi. On tietysti joku saattanut mököttää, mutta ei ole sitä ääneen sanonut. Joustavaa ja joviaalia porukkaa.
En tunne täkäläisiä hotellien käytäntöjä, mutta hieman oudolta tuntuu, että neljälle miehelle sijataan kaksi parivuodetta ja kumpaankin vain yksi peitto. Mitä ihmettä näitten amerikkalaisten päässä liikkuu? Ja kun olemme käyneet vaatimassa lisää peitteitä, niin hymyilevät vain merkitsevästi. Ei ole ihme, että Amerikassa mieskuorolaulun sanotaan olevan vähän niinkuin homojen hommaa. Olen aina luullut, että amerikkalaiset olisivat nykyaikaisia, hävetkööt mokomatkin pervertikot.
Illalla kierreltiin katsomassa Broadwaytä, Madison Square Gardenia ja Empire State buildingiä. Komeita ovat talot kuin Pohjanmaalla, mutta valoja käytetään tuhlaillen.
Huomenna menemme käymään merimuseossa ja illalla viihdymme musikaalissa ennen omien koitosten alkamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti