Jussien kiertue Amerikassa on taiteelliselta anniltaan ohi. Torstai-illan konsertti onnistui hienosti, kunnon ajoitus osui nappiin, kuten johtajamme Tommi asian ilmaisi. Korjattavaa toki jäi, mutta onneksi kaikkia virheitä ei edes hän huomannut, minäkin mokasin muutamia lähtöjä.
Kirkon upeita urkuja ohjasti urkutaiteilija Kalle Toivio, jolla on vahvat eteläpohjalaiset juuret. Onneksi jyhkeä sointi ei jyrännyt Jusseja.
Yleisö sai kuitenkin parasta mahdollista Jussit-laulua, se on tärkeintä. Yleisö osoitti suosiotaan seisten ja välitön palaute oli ylistävää. Ehkä mukana oli vähän kohteliaisuuttakin.
Yleisömäärää voidaan pitää pettymyksenä, jos odotuksena oli, että kirkon kaikki 800 istumapaikkaa 7000 seisomapaikkaa olisivat olleet loppuun myytyjä. Jonkinlainen saavutus on aina se, että yleisöä on enemmän kuin esiintyjiä. Se tavoite saavutettiin heittämällä.
Saavutus on toki sekin, että Jussit oli toinen suomalainen kuoro, joka on päässyt esiintymään tuohon upeaan St. John Divinen kirkkoon. Jussien lisäksi siellä on suomalaisista esiintynyt vain Turun tuomiokirkon poikakuoro kolme vuotta sitten.
Jusseille nyt päättynyt kiertue on kaikkien aikojen taiteellinen saavutus. Kiertueohjelmisto on taiteellisesti ja määrällisesti korkeatasoisempi ja laajempi kuin mikään edellisistä. Lähelle selviävät määrällisesti Ensti Pohjolan vetämät kiertueet 60- ja 70-luvuilla. Taiteellista vertailua ei voida tehdä, kun ei ole vertailijoita.
On aika mahtavaa laulaa näin hienossa porukassa. Toivottavasti moni uusi laulaja oivaltaa saman ja liittyy joukkoon.
Mutta kun rehellisiä ollaan, niin todellisuudessa mieskuorokiertue käy lompsan päälle, se on hemmetin rankkaa ja lisäksi ihmissuhteet joutuvat koetukselle. Miksi ihmeessä tällaisia retkiä pitää sitten järjestää? No, koska laulaminen on kivaa ja matkustaminen myös!
Huomenna lisää tarinaa, toinen silmä meni jo nukkumaan.
Kirkon upeita urkuja ohjasti urkutaiteilija Kalle Toivio, jolla on vahvat eteläpohjalaiset juuret. Onneksi jyhkeä sointi ei jyrännyt Jusseja.
Yleisö sai kuitenkin parasta mahdollista Jussit-laulua, se on tärkeintä. Yleisö osoitti suosiotaan seisten ja välitön palaute oli ylistävää. Ehkä mukana oli vähän kohteliaisuuttakin.
Yleisömäärää voidaan pitää pettymyksenä, jos odotuksena oli, että kirkon kaikki 800 istumapaikkaa 7000 seisomapaikkaa olisivat olleet loppuun myytyjä. Jonkinlainen saavutus on aina se, että yleisöä on enemmän kuin esiintyjiä. Se tavoite saavutettiin heittämällä.
Saavutus on toki sekin, että Jussit oli toinen suomalainen kuoro, joka on päässyt esiintymään tuohon upeaan St. John Divinen kirkkoon. Jussien lisäksi siellä on suomalaisista esiintynyt vain Turun tuomiokirkon poikakuoro kolme vuotta sitten.
Jusseille nyt päättynyt kiertue on kaikkien aikojen taiteellinen saavutus. Kiertueohjelmisto on taiteellisesti ja määrällisesti korkeatasoisempi ja laajempi kuin mikään edellisistä. Lähelle selviävät määrällisesti Ensti Pohjolan vetämät kiertueet 60- ja 70-luvuilla. Taiteellista vertailua ei voida tehdä, kun ei ole vertailijoita.
On aika mahtavaa laulaa näin hienossa porukassa. Toivottavasti moni uusi laulaja oivaltaa saman ja liittyy joukkoon.
Mutta kun rehellisiä ollaan, niin todellisuudessa mieskuorokiertue käy lompsan päälle, se on hemmetin rankkaa ja lisäksi ihmissuhteet joutuvat koetukselle. Miksi ihmeessä tällaisia retkiä pitää sitten järjestää? No, koska laulaminen on kivaa ja matkustaminen myös!
Huomenna lisää tarinaa, toinen silmä meni jo nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti